Yleisiä virheitä mitä tehdään digimarkkinoinnissa
1. Mainostetaan yritystä, vaikka asiakas etsii tuotetta
Usein edelleenkin näkee, kuinka yritys mainostaa itseään enemmän kuin tuotetta, jota asiakas etsii. Tästä on puhuttu jo 10 vuotta. Taustalla on www-sivujen alkuaika, jolloin sivuja rakennettiin ”käyntikorteiksi”. Ne olivat yhteydenottoa varten ja toiminnan esittelyjä. Pikkuhiljaa tuotteet alkoivat nousta esille ja tämä johti verkkokauppojen syntyy. Nykyihminen käyttää hakukonetta etsiessään tuotetta. Testasin hakua sähköasennus, haluan siis tilata asentajan. Mainoksissa, joita nousi sivun yläosaan, oli mukana yritys, joka kohdesivulla kertoo palvelut luettelona. Olisin itse tehnyt yksityisasiakkaille oman mainoksen ja vienyt asiakkaan sivulle, missä kerrotaan asentajan tuntiveloitus ja esimerkkejä asennusten kustannuksista. Ko. sivu ei myöskään tarjonnut tilaus- tai yhteydenottolomaketta. Ei siis jatkoon. Haulla kuitenkin löytyi myös oikein tehtyjä mainoksia ja kohdesivuja.
2. Otsikoista puuttuu hakusanat
Edelliseen hakuun palatakseni, kolme neljästä mainoksesta sisälsi hakusanan. Hakusana oli näissä kolmessa ensimmäinen sana otsikossa (Sähköasennus -). Mikäli haluat mainoksen pärjäävän kilpailussa ensimmäisistä paikoista, käytä hakusanaa otsikossa. Ainoa, joka nousi ylös haussa, oli paikallinen yritys, joka sijaintinsa vuoksi oli listalla mukana. Merkitys kasvaa, mikäli teet kauppaa laajalla alueella.
3. Tekstistä puuttuu kehote toimintaan. (Tilaa nyt!)
Asiakasta on hyvä kannustaa toimintaan. Kun ensin mainoksessa kerrotaan miksi juuri sinulta kannattaa ostaa, tarvitaan vielä kehote. Luettuaan kehotteen esim. osta nyt! asiakas siirtyy ajattelemaan ostamista, koska tarjolla on nyt mahdollisuus korjata ongelma. Ilman kehotetta, osa asiakkaista tyytyy vain tietoon, että olemassa ratkaisu hänen ongelmaan. Päätöstä hankinnasta ei välttämättä synny ilman kannustusta siihen.
4. Kohdesivu (laskeutumissivu) ei vastaa mainosta. (vie asiakas tuotteen sivulle)
Tästä oikeastaan tulikin jo osa avattua kohdassa 1. Paneudutaan nyt vielä vähän syvemmälle aiheeseen. Otetaan verkkokauppa esimerkiksi. Kirjoitin hakuun kannettava tietokone. Eräs tunnettu valmistaja nousi toiseksi haussa. Kohdesivulla on kyllä mahdollisuus ostaa kannettava tietokone. Itseasiassa 3 eri mallia. Sitä ennen kuitenkin saan eteeni karusellin avustajista (tuki?) ja heidän tarinoitaan. Seuraavaksi esitellään hienosti kannettavaa, joka on eri malli kuin mainoksen otsikossa. Sitä onneksi seuraa mallisarjan esittely siitä otsikon koneesta. Sitten saan lukea unelmista, joita pitkällä (melko normaalilla) akun kestolla voi toteuttaa. Sitä seuraa video ilmastonmuutoksesta (en katsonut). Lopulta tulee vastaan kortit, joista ehkä pääsee ostoksille. Vinkki: jos otsikossa lukee pc-cpi9 kannettava, niin aloita kohdesivu tällä ja lisää muu tavara sen perään.
5. Informaatiota puuttuu. Miten, milloin, mitä maksaa?
Tämä on yleistä, liian yleistä. Tekstissä pitää olla hakusanoja, mutta sisällössä on myös myytävä ajatus, että voisin ostaa täältä tuotteen. Kaikkea ei tietenkään pidä mainokseen tunkea. Ehdotan nostamaan esille ne vahvuudet, mitkä sinulla on. Nopea toimitus? Noutopaikka, missä ja miten auki? Hinta? Pidempi takuu? Mikä sitten onkaan keinosi pärjätä kilpailussa. Kannettava haussa hyvänä tekstinä pidin: ”Toimitamme uudet ja käytetyt kannettavat tietokoneet jopa 1-3 päivän kuluessa tilauksesta.” ja huonona ”Runsaasti suorituskykyä. XXX jossa Intel® Core™ i7 -suoritin (13-aw2823no ) Pidä keskustelut yksityisenä mikrofonin mykistyspainikkeella. Lisätietoja.”
Ensimmäinen tuo selvästi tarpeellista informaatiota, joka kiinnostaa. Toinen taas kertoo, että i7 suoritin on suorituskykyinen, joka on lienee selvä asia muutenkin. Vaikkakin, taitaa parempiakin nykyään löytyä (i9). Pystytkö päättelemään, kumpi mainosteksti johtaa tuolle epäonnistuneelle kohdesivulle?